Azureus
Pahoittelen ensimmäisen viestin pituutta. Olen koonnut siihen kaikki lokikirjaani tekemät tekstit. Tämä RP tulee koostumaan laivan lokikirjasta, muista huomioista, kirjeistä (saa niitä minullekin laittaa), sekä tapahtumistani.
Tammikuun pakkaset olivat viedä Azureukselta hengen. Tai niin hän ainakin kuvitteli mielessään. Avonaisessa satamassa oli hiljaista. Pakkanen kipristi hänen kehoaan ja hän tunsi kuin hänen keuhkonsa supistuivat, mitä kauemmin hän ulkona vietti. Azureus oli peittänyt kasvonsa huivilla, siinä toivossa, että se lämmittäisi hänen hengitystään, mutta kosteus sai hengityksen jäätymään kiinni huivin ulkopuolelle.
Azureus seurasi kuinka epäonnekkaat sataman työntekijät kävelivät jäällä ja yrittivät epätoivoisesti pitää satama-aukiota jäätymästä. Se oli rankkaa työtä, sillä näytti että he eivät edenneet työssään yhtään. Satama oli vielä auki kuitenkin, sillä hän oli kuullut muutaman laivan lähteneen liikkeelle edellisenä iltana ja työntekijät oli pakoitettu yön yli kestävään työhön lohkimaan jäätä irti. Azureus käänsi katseensa pois, kun viima iski häntä kasvoille. Hänen silmänsäkin tuntuivat jäätyvän kiinni.
Hän puisteli hitaasti päätään ja kääntyi katsomaan lumituiskussa vellovaan kaupunkiin. Kaukaa hän kuvitteli erottavansa kirkon, mutta se saattoi olla vain hänen kuvitelmaansa. Kaukaiset hahmot, mitä hän näki, olivat todennäköisesti vain sataman lähialueen rakennuksia. Eivät sen kummoisempia. Azureus hytisi taas kerran läpikotaisin ja yritti saada verensä kiertämään. Hän kohautteli olkapäitään jatkuvalla tahdilla, mutta se toi helpotuksen vain hetkeksi. Oikeastaan kylmien vaatteiden hankautuminen hänen ihoaan vasten tuntui vain inhottavammalta ja hän tyytyi pysymään paikallaan.
Hänen selkänsä takana oli lastattiin nykyisin Azureuksen omistamaa laivaa. Sampo nimisen kauppa-aluksen kannelle lastattiin laatikoissa suuria määriä eväitä ja kauppatavaroita. Azureus pystyi vannomaan, että kantajat mulkaisivat häntä joka kerta yhä ikävämmin, mitä useammin he hänen ohitseen kävelivät. Azureus vain hymähti tälle ja kääntyi taas katselemaan kohti kaupunkia. "Ei tämä ilma tästä yhtään parane, vaikka kuinka odottaisin", hän mutisi ja lähti kävelemään varastorakennusta kohti. Se tuskin oli yhtään lämpimämpi kuin ulkona, mutta ainakaan siellä ei tuiskuttanut hänen kasvoilleen. Sisälle astuessaan hän riisui välittömästi huivin kasvoiltaan ja hengitti syvään. Se huurusi varaston viileässä ilmassa. Varasto alkoi olla tyhjillään, mikä tarkoitti, että lähes kaikki Azureuksen omistamat tavarat oli lastattu Azureuksen omistamaan laivaan.
Laivaan, joka ei joidenkin mielestä kuulunut Azureukselle. Laiva ei ollut alunperin hänen omistamansa. Se oli ollut Turun satamassa tyhjillään kuukausien ajan ja kapteenista ei ollut tietoa. Lopulta Azureus oli nimittänyt sen itselleen ja päättänyt huoltaa sitä kuntoon. Tietenkin asiasta tuli jälkikäteen ongelmia, olihan hän varautunut siihen. Kaikki eivät olleet tyytyväisiä uuteen omistajaan ja vanhaa omistajaa etsittiin ympäri lääniä. Nyt Tammikuisena aamuna Azureus oli hiljaisuudessa päättänyt lastata kuorman ja purjehtia ulos kaupungista. Näytti kuitenkin vain siltä, että sitä jouduttaisiin vetämään jäitä pitkin, sillä edellisten laivojen jättämät vanat olivat kovaa vauhtia umpeutumassa, elleivät jo kokonaan sulkeutuneet.
Viimein kaikki laatikot oli saatu kasaan ja työnjohtaja marssi Azureuksen paikkeille. Hän pyysi lisämaksua pakkasesta johtuen, mutta Azureus pudisti päätään hänelle. Hän ojensi luvatun maksun miehelle, mutta hetken päästä pudotti ylimääräisiä kolikoita hänelle ja nyökkäsi kohti laivaa: "Olette ansainneet nuo, jos autatte köysien irroittamisen kanssa ja autatte laivaa kääntymään tuossa ahtaassa tilassa." Työnjohtaja epäröi hetken ja katseli laivan suuntaan ja sitten Azureusta. Azureus jatkoi miehen tuijottamista, kunnes tämä vihdoin nyökkäsi ja lähetti työntekijänsä matkaan. Azureus sanoi vielä miehelle: "Jos teette sen nopeasti, maksan vielä enemmän."
Pian laivaa lipui ulos jo satama-altaasta. Laivan vierellä seurasi satamatyöntekijöitä, jotka hakkasivat nopeasti kirveillään jo umpeutuneet kohdat jäistä. Onneksi jää oli niillä kohdin heikkoa ja laiva murskasi painollaan hakkaamattomat kohdat. Jääreunan kohdalla Azureus heilautti kättään kiitoksen merkiksi työntekijöille, jotka tervehtivät häntä ja lähtivät palaaman kohti satamaa. Azureus käveli keulaan ja jäi tuijottamaan eteenpäin kohti merta. Hänellä tulisi olemaan vähäinen miehistö ja laiva, jota hän ei ollut käsitellyt ennen. Eipä hänellä merenkulusta muutenkaan ollut liikaa käytännöntietoa. Azureus siirtyi laivan sisäosiin ja toivoi, että siellä olisi lämpimämpi.
Otteita lokikirjasta:
- Köydet irroitettu 13.1 ja laiva lähtee matkalle lounaaseen ja kohti lounasta, Ahvenanmaata ja Tanskaa.
- 14.1. Laivan kordinaatit X=212, Y=78. Kapteeni väsynyt ja merisairas. Siirtyy hyttiin lepäämään.
- 15.1 X = 209, Y = 80. Miehistö on päässyt täyteen vauhtiinsa ja toiminta alkaa vaikuttaa hyvältä. Eteläänpäin liikkuessa kuitenkin ongelmia tuulten takia, mutta länteen päin ollaan liikuttu kohtuullisen hyvin. Etelässä siintää kuitenkin kovat vastatuulet.
- 16.1 X=207 Y=82. Keskipäivä. Ajauduimme eilen myrskyyn keskellä merta ja näkyvyys on nollassa. Yritämme epätoivoisesti päästä ulos myrskystä, mutta se voi olla lähes mahdotonta, sillä on hankala arvioida kuinka kaus myrsky jatkuu. On ehkä vain paras odotella tuulten laantumista.
- 16.1 Ilta. Aivan ihmeellistä, mutta ajoimme ulos myrskystä suuntaamalla jatkuvasti kohti lounasta. Idässä päin siintä edelleen erittäin suuri myrsky ja en tiedä kuinka tuulet ovat edessäpäin, mutta onneksi myötyisät tuulet ohjaavat meitä lounaaseen päin ainakin toistaiseksi
- 16.1 Yö. X=200, Y=89. Suotuisat tuulet jatkuivatkin koko iltapäivän ja illan ajan ajaen meitä edelleen suotuisasti kohti Gotlannin saarta. Hetkellisesti näimme lännessä Ruotsin rannikkoa ja karttaa tutkimalla tajusin, että on aika suunnata laiva täysin kohti etelää. Gotlannin saaren ei laskujeni mukaan pitäisi olla enää kaukana. Ohjaamme huomenna laivan Gotlannin ja Öölannin välistä ja käännämme kurssin taas lounaaseen, kohti Bornholmia.
- 17.1. X = 198, Y = 96. Hiljaisempi päivä. Tuulet vaihtelivat kesken päivää, mutta purjehdimme laivan lopulta Gotlannin länsipuolelle.
- 18.1. X = 199, Y = 100. Ajaudumme päivällä koko ajan lähemmäs Öölantia, sillä Gotlannin yli puhaltavat järkymättömät tuulet. Onneksi meillä on ollut onnea matkassa ja olemme saaneet luovittua tietämme lounasta ja etelää kohti. Hämärän alettua näimme etelässä laivan, joka osoittautui Ruotsin sotalaiva Tre Kronoriksi. Tervehdimme laivaa ja heidän kapteeninsa Say toivotti meille turvallista matkaa. Ohitimme laivan länsipuolelta ja päädyimme illaksi aivan saaren viereen. X = 198, Y= 102.
- 22.1. X = 191, Y = 116. Paljon on tapahtunut muutamassa päivässä. Jäimme muutama päivä sitten jumiin Öölannin rannikolle, sillä kovat tuulet estivät liikkumisemme ja jouduimme soutamaan hitaasti kohti etelää. Lopulta saari jäi taaksemme ja suuntasin kurssin kohti lounasta. Laskentavirheiden takia, jouduimme kuitenkin liian etelään ja kohtasimme Bornholmin saaren edessämme. Saaren kiertäminen kummaltakin puolelta kestäisi yhtä kauan ja päädyimme hyvien tuulien vuoksi kiertämään etelän kautta, sillä olemme päättäneet jättää Helsingörin välistä ja suunnistaa suoraan Kielin kanavaan.
- 25.1. X = 166, Y = 121. Bornholmin jälkeen tuulet osoittautuivat hetkeksi eduksemme ja pääsimme kohtuullisella vauhdilla etenemään kohti Tanskan saaristoja. Kapeat salmet ja ailahteleva tuuli kuitenkin maksoi meille usean päivän, mutta onnistuin lopulta saaria kiertelemällä ajamaan hieman väljemmille vesille. Helpotus kuitenkin jäisi lyhyeksi, sillä edessämme tulisi olemaan kapea Kielin kanava. Olen jättänyt laivan illaksi aivan sen suulle ja toivon, että huomenna tuulet olisivat myötyisät. Tällä hetkellä näyttää, että pääsemme pienessä myötätuulessa seilaamaan, mutta tiedä häntä.
- 30.1. X = 144, Y = 126. Kanaali osoittautui myötäisäksi, mutta jäimme kuitenkin toiselle puolelle lähes kahdeksi päiväksi jumiin. Järisyttävät vastatuulet ja jokiaukkojen virtaukset estivät laivamme liikkumista. Lopulta saimme laivan ajettua kauemmas pohjoiseen avomerelle, jossa myötyisät tuulet ottivat kiinni purjeisiimme ja luoviminen oli helpompaa. Vastaamme on alkanut tulla laivoja ja tuoreena kapteenina minun on hankala arvioida, ketkä suunnistavat minua kohti ja ketkä yrittävät vain kiertää. Olemme tällä hetkellä pisteessä, josta lounaaseen pääsisimme Hollantiin ja kaukana lännessä siintäisi Englannin rannikko ja mahdollisuus päästä jokikaupunki Derbyyn. Hollannin satamat on suljettu, joten kaiken varalta aion purjehtia kauas länteen ja sieltä joko jokikaupunkiin tai Etelään kohti Doveria.
- 1.2. X = 128, Y = 134. Saavuimme kahden päivän jälkeen ulos myrskystä. Olemme aivan Englannin rannikon lähettyvillä, mutta aikomukseni on pyrkiä pitamään hiema netäisyyttä, sillä rannikolla puhaltavat tuulet ovat usein liian heikkoja komealle kogillemme.
- 4.2. X = 120, Y = 151. Muutamassa päivässä koggimme on onnistunut kulkemaan hyvin rannikkoa pitkin. Välillä olemme joutuneet väistelemään isompia laivoja, mutta tuntuu, että useimmat pitävät meihin etäisyyttä. Aivan kuin he säikkyisivät laivaamme. Ajoin Doverin sataman ohi, mutta se pullotti täynnä olevista laivoistaan. Satama-altaan luona odotti muutama sisäänpääsyä, tai ehkäpä he tarkkailivat minua. Ajoin rannikkoa pitkin kohti lounasta ja tällä hetkellä lännessä siintää suuri Hastingsin kaupunki.
_________________
